Oulaisten kirkkomaan ensimmäinen julkinen patsas paljastettiin 31.7.1921. Se on Oy Granitin valmistama sankaripatsas vapaussodassa kaatuneille. Hanke käynnistyi Oulaisten suojeluskunnan toimesta ja rahoitus turvattiin yleisellä keräyksellä, kunnan tuella sekä suojeluskunnan patsastoimikunnalle myöntämällä lainalla. Paljastuspuheen piti talollinen-liikemies Väinö Teerijoki.
Kuvan ottanut Aleksi Haikara 2022.
Oulaisten kirkon 200-vuotisjuhlia vietettiin 28.6.1953. Juhlien yhteydessä paljastettiin sankarivainajien 1939-1945 muistomerkki. Ensimmäiset esitykset sankaripatsaan hankinnasta talvisodassa kaatuneille oli tehty jo keväällä 1941 Oulaisten lottien toimesta, mutta patsaan hankintaan tähtäävät toimet voimistuivat vasta 1950-luvun alussa. Vuoden 1953 alussa saatiin kuvanveistäjä Oskari Jauhiaiselta pienoismalli, joka pienten korjausten jälkeen hyväksyttiin toteutettavaksi Vehmaan punaisesta graniitista.
Kuvan ottanut Aleksi Haikara 2022.
Oulaistelaisten uhri 1939-1945 sodissa oli 209 kaatunutta tai sodissa saamiinsa vammoihin ja sairauksiin kuollutta. Yhtä aikaa muistomerkin paljastuksen kanssa sankarivainajien leposijoille pystytettiin harmaat graniittiristit. Sankarihauta-alueen kokonaissuunnitelman laati arkkitehti Uki Heikkinen.
Kuvan ottanut Aleksi Haikara vuonna 2022.
Sodan jälkeen Oulaisiinkin asettui kymmeniä karjalaisperheitä. Vuonna 1968 joukko Oulaisissa asuvia karjalaisia perusti Oulaisten Karjalaiset – nimisen yhdistyksen. Lähes ensimmäinen toimi oli Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin suunnittelutyö. Parin vuoden työn tuloksena muistopatsaan paljastaminen tapahtui 4.10.1970. Mustasta graniitista valmistettu patsas tilattiin Viitasaaren Hautakiviliikkeestä.
Lähde: Turunen Harri. Risti ja ikuisuus punoutuvat toisiinsa. Oulaisten seurakunnan 325- vuotishistoria. 2007
Turunen Harri. Oulaisten Osuuspankki 85 vuotta. Tulevaisuuden rakentaja. 2001
Oulaisten Kotiseutuyhdistys 