Ensimmäinen kuoro perustettiin Oulaisiin 1880, jolloin kiertokoulunopettaja Pekka Vesterinen kokosi laulukuoron eli laulukunnan. Kuoron ensiesiintyminen tapahtui Väinölässä maaliskuussa keisari-suuriruhtinas Aleksanteri II:n 25-vuotisen hallitsijakauden kunniaksi järjestetyssä juhlassa. Myöhemmin kuoroa johtivat lukkari Abram Pekuri ja Oulaisten ensimmäinen kansakoulunopettaja Juho Oksa.

Vuonna 1889 laulukunta lakkautettiin. Syyksi mainittiin erityisesti voimakas Amerikan siirtolaisuus.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Oulaisissa toimi useitakin kuoroja, jotka kuitenkin olivat lyhytikäisiä. Kuorotyötä tehtiin myös nuorisoseuroissa esimerkiksi Matkanivassa ja Petäjäskoskella. Kaikkiin tärkeisiin kansanjuhliin pyrittiin kokoamaan isompi tai pienempi kokoonpano.

Vuosi 1918 merkitsi uuden lehden kääntymistä oulaistelaisessa kuorohistoriassa. Tuolloin astui virkaansa seurakunnan uudeksi lukkariksi ja urkuriksi valittu kanttori-urkuri Kustaa Penttilä. Penttilä sävelsi myös itse ja hänen virsisovituksensa saivat valtakunnallista kiitosta. Silloin toiminnassa olivat sekä mies- ja naiskuoro että sekakuoro. Penttilä esitti jo keväällä 1919 erityisen sääntöihin pohjautuvan lauluseuran perustamista.  Helmikuussa 1927 päätettiin vihdoin ryhtyä laajemman kokoonpanon perustamiseen. Kuoron nimeksi sovittiin Oulaisten Sekakuoro. Kuoroa johti itseoikeutetusti Kustaa Penttilä. Sekakuoroon liittyi alkuvaiheessa 36 laulajaa. Ensimmäiset ”laulajaiset” pidettiin pitkäperjantaina 1927. 

Vuonna 1946 nousi esille ajatus mieskuoron perustamisesta. Sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Urho Toivonen. Kuoro esiintyi monissa tapahtumissa ja 1947  vappuna esiinnyttiin  Oulaisten Osuuspankin edustalla. Sittemmin vapun laulutervehdyksestä tulikin mieskuoron tavaramerkki. Vuonna 1956 mieskuorotoiminta vaipui lyhyeen lamaan, mutta jo kolmen vuoden kuluttua lausuttiin uuden mieskuoron syntysanat. Johtajaksi valittiin Tapani Tirilä vanhempi.

Kirkkokuoro käynnistyi virallisesti Oulaisissa vuonna 1959 ja on jatkunut vireänä siitä lähtien. Ensimmäinen kuoronjohtaja oli Isak Strömmer.

Suurinta mainetta oulaistelaisista kuoroista on niittänyt vuonna 1972 perustettu Oulaisten Nuorisokuoro, jota on alusta asti johtanut musiikin lehtori, musiikkineuvos Tapani Tirilä nuorempi. Kuoro on menestynyt erinomaisesti koti- ja ulkomaisissa kilpailuissa. Kuoron toiminta loppui syksyllä 2022.

”On jotain sentään, jota ei hallanaralla Pohjanmaalla pane pakkanen, ja se on laulamisen halu!” (Oulaisten Sekakuoron 30-vuotishistoriikki)

Idean Oulaisten musiikkipatsaasta esitti Erkki Jokimies vuonna 1980, jolloin oli kulunut 100 vuotta kuorotoiminnan alkamisesta Oulaisissa. Musiikin muistomerkki paljastettiin Väinölänpuistossa suomalaisen musiikin 100-vuotisjuhlavuonna 26.9.1982. Paljastuspuheen piti opetusneuvos Tapani Tirilä.

Muistomerkin suunnittelusta julistettiin avoin kilpailu vuonna 1981. Tehtävä annettiin Pyhäjokialueen Taideyhdistykselle. Sääntöjen mukaan monumentin tuli olla musiikkiaiheinen ja kooltaan enintään neljä metriä kanttiinsa. Materiaaliksi suositeltiin Oulaisten mustaa graniittia sekä Oulaisissa valmistettavaa teräsputkea,

jolla haluttiin saada urkumainen tunnelma. Kilpailuun tulleiden ehdotusten joukosta sekä asiantuntijaraadin että yleisön mielestä paras luonnos oli opettajien Pentti Rannan ja Esko Suutarin ”Aisapari”. 

Muistomerkki on kaksiosainen. Kiviosalla kunnioitetaan menneitä sukupolvia, jotka ovat rakentaneet ja suojelleet maata sekä vaalineet ja kehittäneet kotiseudun kulttuuriperinteitä. Teräsputki kuvaa nykyistä teollisuutta ja elämisen tasoa. Neljä putkea kuvaavat myös urkuja tai kuoron neljää perusääntä. Paljastustilaisuudessa muistomerkin toinen suunnittelija Pentti Ranta sanoi, että patsaan haluttiin näyttävän nykyaikaisen kuvanveiston mukaisesti hyvältä joka puolelta. Pentti Ranta luonnehti ”Aisaparia” vielä soivaksi muistomerkiksi. Sopivalla tuulella sen putkista lähtee neljä erikorkuista säveltä, putkista kuuluu pientä huminaa. 

Paljastuspuheessaan opetusneuvos Tapani Tirilä muistutti, että ”Väinölänpuisto on musiikkimonumentille mitä erinomaisin sijoituspaikka. Oulaisten ensimmäinen kuoro esiintyi 102 vuotta sitten Väinölänrannassa.”

Lähde: Turunen Harri. Oulaisten Osuuspankki 85 vuotta. Tulevaisuuden rakentaja. 2001

Turunen Harri. Yhdentoista etunimen amiraali – totta ja tarua Oulaisista ja oulaistelaisista. 1992.

             Pyhäjokiseutu-lehti 28.9.1982