Puuparantola

Vuositaulu 6

Vuonna 1881 voimaan astuneen asevelvollisuuslain mukaisesti Suomen sotaväki jakaantui vakinaiseen väkeen, reserviin ja nostoväkeen. Reservimiesten koulutuksen järjestämiseksi maahan perustettiin 32 reservikomppaniaa, joista 13. komppania sijoitettiin Oulaisiin.

Oulaisissa Kasarmiin paikka löytyi Pyhäjoen sekä Oulainen-Haapavesi-tien välistä (nyk. Oulaskankaan sairaakan alue). Vuonna 1883 alueelle nousivat suuri miehistörakennus sekä 11 pienempää rakennusta.

Reservikomppaniassa järejestettiin yleisen sotilas- ja ampumakoulutuksen harjoituksia kesinä 1883-1899. Täydellisen reservimieskoulutuksen sai Oulaisissa runsaat 2200 nuorukaista, joukossa mm. Suomen tuleva presidentti Kyösti Kallio. Vuosisadan vaihteessa harjoitukset lakkautettiin tsaarivallan toimesta, ja rakennukset jäivät tyhjilleen.

Vuonna 1914 kasarmin miehistörakennuksessa aloitti toimintansa koko Pohjois-Suomen ensimmäinen keuhkotautiparantola. Alkuvuosina hoitosija voitiin osoittaa 20 potilaalle. Parantolan, kuten reservikomppaniankin toimialueena oli Oulun läänin eteläosa.

Vuonna 1934 valmistui parantolan laajennusosa eli naisvinkkeli. Tämän jälkeen hoitopaikka löytyi 75-83 potilaalle. Kokonaan uusi 230-paikkainen keskusparantolarakennus kohosi Kasarminmäelle vuonna 1954.

Vanha puuparantola kunnostettiin 1950-luvun lopulla yhteensä 54-paikkaiseksi osastoksi, jonka käytöstä voitiin tuberkuloosipotilaiden määrän vähetessä luopua jo vuonna 1964. Tuberkuloositoimisto sijaitsi rakennuksessa vuoteen 1980.

Nykyisellään 1980-luvun puolivälissä kunnostetusta puuparantolasta löytyivät tilat vuonna 1977 parantolasta Oulaskankaan aluesairaalaksi muuttuneen sairaalan hallinto-osastolle, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitokselle, seurakunnalle ja postille. Naisvinkkelissä toimii myös Oulaisten kaupungin sosiaalitoimisto.

Vuositaulu 6:n on piirtänyt Erkki Hyvärinen vanhan valokuvan perusteella.