Vuositaulu 5

Kun pyhäjoen emäseurakuntaan kuulunut Oulainen sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1682, seurakuntalaisten käyttöön valmistui myös ensimmäinen vaatimaton kirkko. 1740-luvulle tultaessa kirkko oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että uuden rakentaminen nousi ajankohtaiseksi.

Sanoista tehoihin päästiin seuraavalla vuosikymmenellä. Kirkonrakentajana oli Matti Honka (1713-1777). Kokkolan maaseurakunnan Vitsarin kylästä kotoisin ollut Honka kuului aikakauden merkittäviin kirkonrakentajiin. Hänen käsialaansa ovat myös Ilmajoen, Lappajärven, Lohtajan, Ähtävän ja Teerijärven kirkot.

Hongan urakoima Loviisaksi ristitty Oulaisten kirkko edustaa Pohjanmaalla kehittynyttä ns. viistonurkkaista ristikirkkotyyppiä. Kirkon kukin risti rakennettiin 16 kyynärää pitkäksi ja 12 kyynärää leveäksi. Ristinkorkeudeksi lattiasta räystääseen määrättiin 7,5 kyynärää. (1 kyynärä= n. 60 cm)

Hongan johdolla vuonna 1753 rakennettu kirkko koki suuria muutoksia vuonna 1882, kun se korjattiin perusteellisesti. Korjaustyöt perustuivat lääninarkkitehti Fredrik Wilhelm Luchowin piirustuksiin, ja töitä johti rakennusmestari Mikko Karjanlahti Haapajärveltä.

Korjaustöihin liittyi mm. eteistilojen rakentaminen pohjois-, länsi- ja eteläristeihin, lehterin rakentaminen sekä sakastin, saarnatuolin ja alttarin siirtäminen pohjoisrististä itäristiin. Keskuskohdan yläpuolelle kohonnut 23 kyynärää korkea torni korvasi aiemmin katolla olleen 15-kyynäräisen salon.

Myöhemmät kirkon suuret korjaustyöt ovat ajoittuneet vuosiin 1930 ja 1967. Vuonna 1930 kirkko sai mm. nykyiset pyöreäkaariset ikkunansa. Samoin kirkko sai jälleen punaisen ulkovärinsä, joka oli vuoden 1882 korjauksessa vaihdettu vaaleaan sävyyn. Kirkkoon vuonna 1905 asennetut ensimmäiset lämmityslaitteet (kolme kamiinaa) korvattiin keskuslämmityksellä.

Kirkon seinämaalaukset ovat Erik Westzynthius nuoremman (1743-1787) käsialaa. Väinö Blomstedtin maalaama alttaritaulu hankittiin vuonna 1895 silloiselle valtion historialliselle museolle (nyk. kansallismuseo).

Ensimmäiset Kolmiäänikertaiset urut kirkkoon hankittiin vuonna 1901. Ne toimitti kangasalainen B.A. Thule. Nykyiset järjestyksessään kolmannet urut valmistuivat vuonna 1982.

Kirkon välittömään läheisyyteen rakennettu tapuli valmistui vuonna 1758 rakentajaan tunnetun kirkonrakentajan Simon Jylkän isä Matti (1713-1782).

Vuositaulu 5:n on piirtänyt Erkki Hyvärinen vanhan valokuvan perusteella.