Vuositaulu 12

Maatilasta Kunnalliskodiksi – Kunnalliskodista majataloksi

Oulaisten kuntakokous käsitteli kunnalliskoti- eli köyhäintalokysymystä ensi kerran vuonna 1889. Vuonna 1894 kysymys kunnaliskodista oli jälleen asialistalla. Tällöin hankkeen puuhamiehiin kuulunut Abr. Koskinen totesi, että kunnalliskoti voisi hoito- ja huoltoavun ohella korostaa kasvatuksellisia seikkoja, ts. Opettaa ihmisiä hyveisiin ja työntekoon sekä luottamaan omiin kykyihinsä.

Päätöstä kunnalliskodista jouduttiin kuitenkin odottamaan vuoteen 1916. Tuolloin kuntakokous päätti ostaa Matti ja Juho Lastumäeltä 7/32 manttaalin tilan Törmäpreältä. Alue laajeni vielä seuraavana vuonna, kun kunta hankki Juho Heikkilältä 7/96 manttaalin palstan ja Antti Stenbäckin torpan. Kunnalliskodin tarpeisiin tilattiin joulukuussa 15 sänkyä. Ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Maria Itävaara ja työnjohtajaksi Arvi Valkjärvi. Eläimiä kunnalliskodin tarpeisiin päätettiin hankkia korkeintaan kuusi lehmää ja hevonen.

Kunnalliskodin tilanahtauteen saatiin helpotusta talvisodan alla, jolloin valmistui uusi ns. Kivipuoli. Uusista tiloista ei saatu kuitenkaan nauttia pitkään, sillä sotavuosina talo palveli aika ajoin sotasairaalana ja vuonna 1945 sen suojiin sijoitettiin 20-paikkainen kunnansairaala.

Kunnansairaalan ja kunnalliskodin yhteiselo jatkui vuoteen 1953, jolloin paikkakunnalle valmistui uusi kuntainliiton sairaala (nyk. Vanhusten päiväkeskus). Vuoteen 1961 kunnalliskodissa toimi myös mielisairasosasto eli Lepola. Tilanhoidosta luovuttiin 1950-luvun loppuvuosina.

Lastumäen kunnalliskoti sai tehdä tilaa 1990-luvun alussa Rantakartanon vanhainkodille. Lastumäki heräsi uuteen elämään sen tiloihin avatun majoitus-, ruokailu- ja konditoriapalveluja tarjoavan kartanomajatalo Törmänhovin myötä. Törmänhovin pihapiiri on toiminut vuosittain myös suuren suosion saavuttaneiden valtakunnallisten Weteraanikonepäivien näyttämönä.

Vuositaulu 12:n on piirtänyt Erkki Hyvärinen valokuvan perusteella.