Vuositaulu 11

Kunnanhuoneesta Kaupungintaloksi

Kun kunnalista itsehallintoa ryhdyttiin toteuttamaan Oulaisissa 1860-luvun puolivälin jälkeen, ensimmäiset kuntakokoukset pidettiin Pusan kestikievaritalossa. Pusa ja muut kirkonkylän suuret talot tarjosivatkin kunnallismiehille kokouspaikan aina vuoteen 1896, jolloin paria vuotta aikaisemmin kunnanhuoneeksi ostettu pappilan vanha päärakennus otettiin uuteen käyttötarkoitukseensa.

Vanha pappila siirrettiin vuonna 1900 Niskanmäelle, mistä agronomi Emil Micklin möi 100 markalla kunnalle Iidapelto-nimisen tontin. Kunnanhuone toimi yli kuusi vuosikymmentä Oulaisten kunnan ja kuntalaisten uskoa valoisampaan, parempaan tulevaisuuteen.”

Arkkitehti Risto Jämsän suunnittelema, vanhan kunnanhuoneen viereen noussut uusi kunnantalo vihittiin käyttöön 28.10.1963. Vihkiäisissä puhunut maalaiskuntien Liiton johtaja Aarne Eskola totesi uuden toimitalon ja vihkiäspäivä ”symboloivan Oulaisten kunnan ja kuntalaisten uskoa valoisampaan, parempaan tulevaisuuteen.”

Alkuvuosina talon alakerrasta löytyivät tilat keskus-, rakennus- ja sosiaalitoimistolle, lautakuntien kokouksille, käsiarkistolle ja talonmiehen asunnolle. Yläkertaan sijoittuvat kunnanvaltuuston ja –hallituksen kokoustilat ja kahvio ja kellariin kunnanarkisto.

Kunnallisten toimintojen laajenemisesta ja monipuolistumisesta kertoo omaa kieltään se, että nykyisellään kaupungintalo pystyy kokoustilojen lisäksi tarjoamaan työtilat vain keskushallinnolle, vaikka taloa on sen rakentamisen jälkeen kertaalleen laajennettu.

Vuositaulu 11:n on piirtänyt Erkki Hyvärinen valokuvan perusteella.