Vuositaulu 10

Oulaistenkosken saha

Pohjanmaan radan rakentaminen vuosina 1883-1886 merkitsi ratkaisevaa sysäystä sahatoiminnan käynnistymiselle Oulaisissa, tarjosihan rautatie puutavarakuljetuksille edullisen, tehokkaan ja nopean kuljetusmuodon.

Oulaisten sahatoimen uranuurtaja oli Henrik Nyström. Hän sai vuonna 1881 kuvernööriltä luvan myllyn perustamiselle Oulaistenkosken etelärannalle nykyisen kirjastotalon seutuville. Neljää vuotta myöhemmin Nyström ulotti tuotannon myös sahaukseen. Ensimmäisenä toimivuoteenaan saha tuotti yhteensä 3 848 kuutiojalkaa lautoja ja lankkuja.

Nyströmin ajauduttua konkurssiin vuonna 1896 saha oli tyhjillään vuoden päivät, kunnes laitos myytiin tamperelaiselle konsuli J.W. Haganille. Hän rakennutti vanhan vesisahan alapuolelle paikkakunnan ensimmäinen höyrysahan. Höyrykone mahdollisesti tuotannon nopean kasvun. Vuonna 1900 laitos tuotti 51 työntekijän voimin liki 1 300 standarttia puutavaraa.

”Oulais Ångsåg & Hyfleri” nimellä toiminut saha pysyi Haganin omistuksessa vuoden 1913 lopulle, jolloin sahan osti sen entinen hoitaja Gustaf Höglund. Ensimmäisen maailmansodan vuoksi höglundin yrittäjäkausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Pienen tovin saha kuului Pohjanmaan Puutavara –nimiselle yritykselle siirtyen vuonna 1917 Oulaisten puutavara Oy:lle, 1920-luvun alkuvuosina edelleen Yhtyneet Sahat Oy:lle sekä seuraavan vuosikymmenen lopulla Rauma-Raahe Oy:lle. Saha työllisti sotien välisenä aikana parhaimmillaan liki 200 henkeä. Sahan yhteydessä toimi myös vuosia talo-, puusepän- ja laatikkotehdas.

Vuonna 1946 Rauma-Raahe Oy myi sahan Kristiinan Puu Oy:lle. Uusi yrittäjä muutti laitoksen ajanmukaiseski kaksiraamiseksi sahaksi, joka pystyi sahaaman kahdessa vuorossa 7 000 standarttia vuodessa. 1950-luvun alussa saha työllisti noin 80 henkeä. Sahausjätteet toimitettiin hakkeeksi Oulu Oy:n selluloosatetehtaalle.

Perinteikkään ja paljon työtä tarjonneen sahan toiminta jatkui –viimeiset pari vuotta Oulaisten Saha Oy –nimellä aina vuoteen 1962, jolloin saha lopetettiin kannattamattomana, ja laitteet ja koneet huutokaupattiin eri puolille maata.

Vuositaulu 10:n on piirtänyt Erkki Hyvärinen vanhan 1930-luvulta peräisin olevan valokuvan perusteella.