Pohjanmaan rata Seinäjoelta Ouluun rakennettiin vuosina 1883-1886. Radan kanssa yhtäaikaa rakennettiin asemarakennuksia ja ns. pysäkkihuoneita. Oulaisten asemarakennus rakennettiin 1886 ja samaan aikaan Kilpualle valmistui ns. pysäkkihuone. Oulaisten asema oli ns. IV luokan asemahuoneus, jossa oli III ja II luokan odotustilat, toimitushuone ja vaakahuone sekä kolme asuinhuonetta, keittiö,vaatesäilöt ja kädenlaskettavat asemapäällikön tarpeisiin. Rakennuksen alkuperäinen ulkoasu on säilynyt.

Asemarakennuksen lähelle rakennettiin myöhemmin henkilökunnan asuntoja, tavaramakasiini, vesitorni ja veturitalli.Alkuvuosina asemalla oli myös postitoimisto ja vuonna 1893 sieltä vedettiin Pyhäjokilaakson ensimmäinen puhelinlinja kauppias Johan Väänäselle Haapavedelle. Vuonna 1886 junamatka Oulusta Helsinkiin kesti yli 37 tuntia keskinopeuden ollessa 20 km tunnissa.

Oulaistelainen Mikko Kiviranta muisteli 1900-luvun alussa ensimmäistä junan esiintymistä:

”.. pantiin pyhäkamppeet ylle ja lähdettiin oikein joukolla kummitusta katsomaan. Siellä se seisoa körötti Sitkiänperällä (nykyinen Miettimäki) odottelemassa lähtökäskyä asemalle tullakseen. Pelolla ja vavistuksella nähtiin sen saapuvan ja sydän kurkussa hiivittiin lähemmäksi, mutta kun peto kiljaisi, niin muijat kääräsivät hameensa ja painuivat maantielle niin että tomu pölisi.”

Oulaistelainen Bruno Manner taas muisteli aseman seutua:

” .. rautatieasema oli sellainen kylän keskeinen paikka ja silloin rautatien virkamiehet olivat hyvinkin herrojen kirjoissa. Muistan asemapäällikö Öllerin, lyhkäsen puoleinen, pyöreävatsainen, herra, joka käytti knallihattua ja kävelykeppiä. Hän oli suomenruotsalaisia. Poikia hänellä oli Bore ja Leopold.”

”Näihin aikoihin oli paikallisliikenne Oulusta ja Kokkolasta Oulaisiin. Paikallisjunien miehet yöpyivät Oulaisissa. Yömajaksi eli tisurihuoneeksi, kuten tätä yömajaa kutsuttiin, vuokrattiin kaksi huonetta Ahti Mannerin rakennuksesta, joka oli tähän tarkoitukseen sopivalla paikalla. Veturitallit oli rakennettu ylikäytävän korvaan, maantien reunaan ja sen edessä oli veturin kääntöpöytä. Veturinkääntäminen suoritettiin miesvoimin. Tunsin kaikki näitten paikallisjunien miehet, veturinkuljettajat, lämmittäjät ja junamiehet. Niitä ehti olla monia, sillä tämän tapainen junaliikenne jatkui vuosikymmenen.”

Lähteet:    

Turunen Harri. Oulaisten historia. Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen, 1986.

Turunen Harri. Talojen tarinat sanoin ja kuvin – sivuja oulaistelaiseen rakennushistoriaan. Painoykkönen Ky, Oulainen. 2014

Manner Bruno. Vanhaa Oulaista. Julkaistu Pyhäjokiseudussa 18.1.1969 – 11.2.1970