Oulainen kuului 1600-luvulla Pyhäjoen emäseurakuntaan. Noin vuonna 1680 seurakunta osti Pyyn talon maata kirkonpaikaksi 300 kuparitaalarilla. Ensimmäinen kirkko kohosi vuonna 1682 keskelle kylää. Kirkko rapistui kuitenkin nopeasti.
Pyhäjoen kirkonarkistossa on säilynyt asiakirja Oulaisten pitäjänkokouksesta vuodelta 1750, jossa päätettiin ryhtyä kirkon rakentamiseen. Perustamiskirjasta löytyy monien vieläkin tuttujen oulaistelaisten sukujen puumerkit: Pyykönen, Miekkonen (nykyinen Takalo-Eskola), Kastari, Suvanto, Kalapudas, Pyrrö, Häkkinen, Ojala, Honka ja Heikkilä.
Oulaisten toinen kirkko valmistui vuonna 1753 samalle paikalle missä ensimmäinen kirkko oli. Rakennustöitä johti kuuluisa kaarlelainen kirkonrakentaja Matti Honka eli Lillhånga (1713-1777). Honka oli suunnittelemassa ja toteuttamassa noin 20 kirkon ja tapulin rakentamista tai kirkon laajentamista. Hän oli edelläkävijä myös sisäviisteisten kirkkojen rakentajana. Valmistumisen jälkeen Oulaisten kirkkoa kutsuttiin Loviisan kirkoksi Ruotsin silloisen kuningattaren mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön ns. kolminaisuuden päivänä vuonna 1753. Kirkon ensimmäinen alttaritaulu oli kaksiosainen. Tuntemattoman tekijän öljyvärityön toinen osa esitti Kristusta ristillä ja toinen Herran ehtoollisen asettamista. Muut seinämaalaukset olivat Erik Westzynthius nuoremman (1743-1787) käsialaa vuosilta 1779-1782 ja esittivät kohtauksia Vanhasta ja Uudesta Testamentista. Vuonna 1882 kirkko saneerattiin uusgoottilaisteen tyyliin haapajärvisen rakennusmestari Mikael Karjalahden johdolla. Tällöin mm. muutettiin ikkuna-aukkojen muotoa, peitettiin Erik Westzynthiuksen tekemät seinämaalaukset pinkopahvilla ja maalattiin ulkoa vaaleaksi.
Seuraava saneeraustyö tehtiin vuonna 1930 arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnitelmien pohjalta, jolloin kirkko sai takaisin punavärinsä, pyöristetyt ikkuna-aukot ja pinkopahvit poistettiin maalausten päältä. Tuolloin pyrittiin palauttamaan edellisen korjauksen yhteydessä tuhoutunut alkuperäinen ilme.
Seuraavat saneeraustyöt tehtiin 1966-68 ja 2000-luvun alussa. Kirkon paanukattoa on tervattu säännöllisesti ja viimeksi se uusittiin 2020-2021.
Ensimmäiset urut saatiin kirkkoon vuonna 1901 Kangasalta. Urut palvelivat lähes puoli vuosisataa, kunnes vuonna 1949 saatiin uudet Venni Kuosman suunnittelemat ja Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut. Seuraavat, Asko Rautioahon suunnittelemat, uudet urut saatiin vuonna 1981.
Oulaisten kirkon nykyinen alttaritaulu on taiteilija Väinö Blomstedtin (1871-1947) maalaama.
Oulaisten kirkon tapuli
Tapuli rakennettiin kalajokisen Matti Jylkän (1712-1782) johdolla vuonna 1757 ollen Jylkän ensimmäinen itsenäinen kirkkorakennustyö. Tapuli on pohjalaistyylinen, nelinivelinen, yli 17 metriä korkea. Entisaikaan kirkkoon saavuttiin jokiahteita kävellen ja tapulirakennuksen läpi kulkien. Tapulin alakerta toimi aina 1960-luvun puoliväliin asti vainajien säilytystilana ennen varsinaisen ruumishuoneen valmistumista.
Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, vanhempi vuodelta 1729 ja uudempi vuodelta 1765. Kansanperinteen mukaan isompi kello pompottaa sanoja: ”Rikkaat nai rikkaita, rikkaat nai rikkaita”. Pikkukellon sanoma on vastaavasti: ”Köyhät köyhiä, köyhät köyhiä”.
Vaivaisukko
Vaivaisukkoja löytyy kirkkojen ja tapuleiden edustalta varsinkin Pohjanmaalta. Suomen noin 180 ukosta on säilynyt nykypävään 145 kappaletta. Akkojakin on ollut ainakin kaksi, mutta niistä on säilynyt vain toinen, joka on Soinin kirkon tapulin edustalla. Useimmat vaivaisukoista ovat 1800-luvulta.
Vaivaisukko on maalattu puupatsas, jonka rinnassa tai sylissä olevaan aukkoon voi laittaa rahaa. Rahat käytetään yleensä kirkon diakoniatyöhön.
Oulaisten vaivaisukko esittää mahdollisesti Suomen sodan veteraania 1809. Sillä on kädentynkä ja puujalka. Vaivaisukon yläpuolella on teksti: ”Tänk på mig då går det väl med dig”. Oulainen on suomenkielistä aluetta, joten on erikoista että teksti on ruotsia. Vaivaisukon alkuperästä, kuten tekijästä tai aiemmasta olinpaikasta, ei ole tarkempaa tietoa. Se löydettiin Oulaisten ensimmäisen kerrostalon ullakolta.
Lähteet:
Peura Einari. Oulaisten kirkko 200-vuotias. Kirjola Oy. 1953.
Rajaniemi Marja-Liisa & Häyrinen Ari. Oulaisten kuvakirkko. ER-paino Oy. 2003
Räsänen Niilo. Oulaisten pitäjän historia v. 1921.
Turunen Harri. Risti ja ikuisuus punoutuvat toisiinsa. Oulaisten seurakunnan 325-vuotishistoria. Painoykkönen Ky. 2007
Turunen Harri. Talojen tarinat sanoin ja kuvin – sivuja oulaistelaiseen rakennushistoriaan. Painoykkönen Ky. 2014
Oulaisten Kotiseutuyhdistys 